Teknostressi vai teknoimu? Teknologian kaksi puolta työelämässä

Digitalisaatio on muuttanut työelämää pysyvästi – se tuo mukanaan valtavasti mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaista kuormitusta. Teknologia voi parhaimmillaan innostaa ja helpottaa arkea, mutta toisinaan se myös kuormittaa. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen teknostressiä ja sen vastakohtaa, teknoimua – sekä keinoja, joilla jokainen voi vahvistaa omaa hyvinvointiaan teknologian keskellä.

Mitä on teknostressi?

Teknostressi tarkoittaa henkistä kuormitusta, joka syntyy teknologian käytöstä – esimerkiksi monimutkaisista järjestelmistä, jatkuvista ilmoituksista tai epäselvästä rajasta työn ja vapaa-ajan välillä. Se voi ilmetä väsymyksenä, ärtymyksenä, keskittymisvaikeuksina tai tehottomuutena. Usein teknostressi hiipii arkeen huomaamatta.

Teknostressin taustatekijät – mistä kuormitus syntyy?

Teknostressi ei synny tyhjästä. Kuormitusta voivat aiheuttaa:

• Jatkuvat ilmoitukset ja keskeytykset
• Monimutkaiset tai huonosti toimivat järjestelmät
• Epäselvä työn ja vapaa-ajan raja
• Liiallinen tiedon määrä
• Nopea teknologian muutos
• Puutteellinen tuki tai koulutus.

Vaikka reaktiot ovat yksilöllisiä, nämä tekijät voivat kuormittaa ketä tahansa. Siksi on tärkeää pysähtyä tunnistamaan, mitkä tilanteet tai työvälineet aiheuttavat itselle turhautumista – ja miettiä, miten niitä voisi muokata tai hallita paremmin.

Miten teknostressiä voi ehkäistä?

Hyvä uutinen on, että teknostressiä voi lievittää – ja jopa ehkäistä kokonaan. Suhtautuminen älylaitteisiin ja teknologiaan positiivisesti ja uteliaisuudella voi saada teknostressin kääntymään teknoimuksi.

Käytännön vinkkejä:

• Tauota työpäivääsi ja irrottaudu näytöistä
• Rajoita turhia ilmoituksia
• Aikatauluta teknologian käyttö
• Tunnista kuormittavat hetket ja reagoi niihin
• Vahvista omaa osaamista ja teknologista itsevarmuutta
• Keskity yhteen asiaan kerrallaan – vältä multitaskingia
• Organisaation rooli on keskeinen: selkeät rajat, koulutus ja avoin keskustelu tukevat hyvinvointia.

Tribedossa panostetaan työhyvinvointiin, joustavuuteen ja henkilöstöetuihin – teknostressin ehkäisy on osa tätä kokonaisuutta.

Teknoimu – teknologian innostava puoli

Teknoimu tarkoittaa teknologiasta syntyvää innostusta, sujuvuutta ja motivaatiota. Kun teknologia tukee työtä, vähentää virheitä ja vapauttaa aikaa merkityksellisille tehtäville, se voi olla jopa inspiroivaa.

Teknoimu syntyy, kun:

• Teknologian käyttö on selkeää ja mielekästä
• Käyttöönottoon saa riittävästi tukea ja aikaa
• Osaaminen kasvaa ja itseluottamus vahvistuu
• Työvälineet tukevat arjen sujuvuutta.

Teknoimu ei ole vain yksilön kokemus – se voi levitä tiimeihin ja koko organisaatioon, kun teknologian hyödyntämistä tuetaan positiivisesti ja uteliaisuudella.

Yhteenveto: Teknologia – uhka vai mahdollisuus?

Teknologia ei itsessään ole hyvä tai huono. Ratkaisevaa on, miten sitä käytetään ja millaisessa ympäristössä. Kun tunnistamme, mikä meitä kuormittaa ja mikä innostaa, voimme ohjata omaa suhdetta teknologiaan tietoisemmin.

Työelämän digitalisoituminen ei ole hidastumassa. Nyt on oikea hetki pysähtyä kysymään: Miten voimme tehdä teknologiasta työelämässä innostavan voiman, ei uuvuttavaa rasitetta?

Tribedo – työhyvinvointia ja uramahdollisuuksia teknologian äärellä

Tribedo toimii finanssialan henkilöstökumppanina ja tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia muun muassa asiakaspalvelussa ja IT-tehtävissä. Meillä työhyvinvointi, joustavuus ja osaamisen kehittäminen ovat keskiössä – oli kyseessä sitten työ Tribedon Helsingin, Tampereen, Joensuun, Kuopion tai Oulun toimipisteessä.

Kirjoittanut: Marianna, Tribedon viestintäagentti

Lähteet

• Työterveyslaitos: Teknostressi vai teknoimu – kumpaa koet työssäsi enemmän?
• Yle: Näistä oireista tunnistat teknostressin
• LähiTapiola: Teknostressi ja työyksinäisyys – tunnistatko nämä työkykyriskit?